Kampaajalla käyntiin liittyy aina oma jännityksensä. Tieto siitä, että luovuttaa oleellisen osan itsensä toisen ihmisen käsiteltäväksi järkyttää kenen tahansa mielenrauhaa. Tiettyyn malliin leikatut hiukset ovat ja pysyvät. Ne seuraavat kaikkialle kuin karvainen kirous, kunnes hyvä haltijatar loihtii harakanpesästä mahtavan luomuksen. (Jota ei sitten kotona enää osaakaan laittaa enää yhtään niin kuin kampaaja.)

 Kampaajien asiakkaita on varmasti yhtä monta kuin hiusmalleja. Osa heistä kuuluu ns. kampaajauskolliseen ryhmään. Luulin kuuluvani tuohon joukkoon, kunnes uteliaisuuden ja hiusmasennuksen ajamana tein syrjähypyn.
 Uskaltauduin uunituoreen kampaajakaverini käsittelyyn. Hyppyä tuntemattomaan pidensi syvensi vielä se, ettei minulla ollut peiliä, josta olisin voinut seurata prosessin kulkua. Ainoa mitä saatoin katsella oli hiustuppojeni tasainen putoilu.

 Meissä kaikissa asuu pieni Samson. Hyvältä näyttävät hiukset ovat voiman ja itsevarmuuden lähde. Uusia hiuksia on jatkuvasti suittava ja tiirailtava jokaisesta peilistä ja ikkunasta. Ryhti nousee. Lookin' good. Hymyilyttää.
 Ja sitten miettii miksi ihmeessä ei tehnyt tätä aikaisemmin.


 Jos sinua vaivaa huono omatunto tai kumara ryhti, visiteeraa kampaajaasi.